Voi sitä nuoruuden intoa ja onnea, olemme jo tässä kohdassa elämää! Katsokaa meitä! Pitäisi lukea vielä, onhan lukuloma edessä, pitäisi tietää, mihin hakeutuu seuraavaksi opiskelemaan ... eikä sellaista aina tiedä nelikymppisetkään.
Kyllä nuoriso tietää,.. ei kannata päästellä suustaan mitä tahansa juttuja, kuten tästä lehtikuvastakin voitte päätellä!
Yksi hieno vanha ammatti on ollut pulunkivittäjä, ihan nuorille vinkiksi vaan.
Sellainen toimi oli Tampereella kuulemma Finlayssonin tehdasalueella. Kartanon herra toi aikoinaan kaksikymmentä pulua matkamuistoina ja mitä nämä siivekkäät sitten muuta osasivat kuin lisääntyä. Lisääntyessään ne täyttivät, ei ihan koko maata, mutta tehdasalueen rakennukset.
Puluntuonti-idea oli siinä, että ne varsin somilta näyttivät tällaisessa tehdasmiljöössä.
No, linnut tekivät jätöksillään merkittävää harmia ja näin syntyi yksi ammattiryhmä tarpeeseen. Ollappa kartanon mailla pulunkivittäjänä. Vau!
Eihän kaikki voi olla lakaisukoneen kuljettajiakaan?
Täytyypä vielä todeta, että 60-70 vuotiaita naisia ahneempia karkinkerääjiä ajelumaastossa oli vain vaahtosammuttajan kokoiset mukulat. Nämä karkkeja pyydystävät ikääntyneet naiset jyräsivät pieniä muksuja tieltään, kassit tanassa he keräsivät itselleen iltaherkut. Toivottavasti edes proteesit suussa juuttuvat pahasti yhteen, sen verran oli härskiä touhua. Onnistuin minäkin karkkia saamaan lennosta, joten en puhu kateuksissani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti