Roskasakkia liikkeellä

Minua piruuttaa oikein syvästi nämä ympäristöämme sotkevat tampiot! 

Täällä maalla on saatu hieno kierrätyspiste syntymään pitkällisen porun ja väännön jälkeen. Tästä on ollut suuri helpotus meille, jotka olemme jo tottuneet lajittelemaan roskiamme ja viemään niitä eteenpäin keräyspisteille. 

Mutta mitä pirskattia!! Siitä on muodostunut jälleen kerran jonkinlaisten tampioitten roskien loppusijoituspaikka. Se rompe, mikä ei mahdu keräyspaperilaatikkoon, metalliroskiin tms, kipataan tyynesti keräystankkien väliin,  hylätään kuin koira p--sa. On se vaan kummallista meininkiä kun on jo tännekin asti ne entiset terassisomisteet tuotu...

Tässä tätä komeutta piisaa. Kuvan ottamisen jälkeen ohi kulkiessamme huomasin joidenkin tavaroiden vaihtaneen omistajaa. Muutama tuoli oli poissa, mutta tilalle oli ilmestynyt muovisia kanisterin näköisiä esineitä, muovikasseja ja muuta antiikkia ikäänkuin vaihtarina?

Ei hyvä. Tämmöisellä käyttäytymisellä on lopputulema se, että kyseinen piste varmaankin lopetetaan kunnan alueelta ja sen jälkeen näiden järjen jättiläisten roskat löytyvätkin sitten marja- ja sieniretkien aikana lähimetsien autoteiden varsilta. Meidän lajittelijoiden autoissa sitten matkaa kilometritolkulla roskia oikeaan paikkaansa.Vaivalloista matkailua luvassa.

Tulipa tästä mieleeni äitimuorin asunnolla kerrostalossa aikoinaan järjestetty kuormalavakeräys ylimääräisistä tavaroista kierrätykseen vietäväksi. Illalla lavalla oli kookas kuorma, joka yön pimeinä tunteina oli hävinnyt - ilmeisesti vaihtanut komeroa kyseisessä talossa. Hupaisaa. Toisen roska on toisen aarre, tuli todistettua. 

Jos nyt kuitenkin palaan takaisin tähän roskaamiseen niin kyllä näille pitäisi joku kuri saada. Mikä se olisi ja millainen sanktio? Miettikööt sitä viisaammat. 

Meidän kaupunkikotimme ja maaseudun välisellä tieosuudella oli aikoinaan yksi levähdyspaikka, jonne oli tuotu oikein suuri Molok keräämään matkailijoiden jättämiä roskia. Sekin ilo loppui aikanaan, kun jotkut latasivat Molokin kitaan kattotiiliä, vanhoja hetekoita, jääkaappejaan ym pientä roinaa henkilöautoistaan. 

Sitten on tällaiset sontiaiset, jotka jättävät kuin vahingossa sangon, kaksi täysin jätepisteeseen kelpaamatonta tavaraa "siististi" keräyslaatikoiden viereen. "Kyllä ne joku siitä pois vie"... just niin. 

Niin, ja voihan sitä viedä kirpparille myyntiinkin jotain. Täällä on se paskat kirpparilöydöt - blogi, joka hyvin kertoo asiasta.

Koiran alta pelastettu villaröijy ja kuluneet kengät. 
Huonossa jamassa on Suomen sosiaaliturva, kun perheen ja itsensä elättämiseksi joutuu myymään viimeiset riepunsa. 

Voisin sanoa joskus muutaman sanan vielä niistä pahvisista kahvimukeista, joita surutta vipataan autojen ikkunoista pihalle. Sisäsiistejä autoilijoita. 

Vähän meni negatiiviseksi tämä juttu ja tuli rumia kuviakin laitettua. Tällaista se elämä toisinaan on. Vappusiivoukseenkin käytetään satoja tuhansia euroja, roskien keruuta pääsääntöisesti. Valtavaa turhaa haaskausta...

...   kissan kuva varmaan tasaa tilannetta? Hyvää vapun jälkeistä elämää!