... mikäli sinulla on siihen varaa...
Reilusti yli kolmekymppinen mieshenkilö kävelee suu messingillä kassien ja pussien kanssa ameriikan raitilla. Suomalaissilmät kiinnittyvät ensimmäisenä miehen kantamaan vaaleanpunaiseen paperikassiin. Tyttärelle tuliaisia, kenties?
Kissan peet. Omia ostoksiaan tämä roteva mies kanniskelee. On nukkeharrastaja parhaimmasta päästä. Dokumentti kuvaa näiden Barbien kanssa häärivistä miehistä omaa kuvaansa. Tämäkään mies ei töihin voi kertomansa mukaan mennä, nukkien huolto ja järjestelyt vievät päivästä suuren osan. Onneksi hänen äitinsä on kuin äidit pahemmassa tapauksessa yleensä, ymmärtää ja elättää tätä jättiläisen kokoista nukkeharrastajaa. Antaa vielä taskurahaakin, kun messuilla voi olla jotain upeaa ostettavaa... siellä sälli pötköttelee kalliinhajuisessa hotellissa (ei voi halvempaan näiden kauniiden yksilöiden kanssa mennäkään) kun samaan aikaan äidillä pihtiote taalan kulmasta venyttää rahaa siimaksi omissa tarpeissaan. Voi perskutarallaa...
Toinen dokumentti kertoo miehistä, joiden rahat ovat omia ja ostotkin vielä suurempia. Hyvässä ammatissa oleva mieshenkilö ajelee vapaa-aikansa ympäri kaupunkia punaisella avoautollaan. Vieruskaverilla niukat vaatteet, suu lupaasti töröllään, pitkät hiukset hulmuavat tuulessa. Ovenrakoon jäi katselemaan lähtöä miehen ikäluokkaa oleva tavallinen nainen. Näinkö surun häivähdyksen katseessa?
Tällä miehellä oli lähes normaalin naisen kokoinen nukke kyydissään. Maksaa kuulemma pienen henkilöauton verran. Tätä tytsyä sälli sitten nosteli mummonnostolaitteella huoneessa, joka oli täysin pyhitetty tälle prinsessalle sekä miehen prinssileikeille. Vaatteitakin oli tankokaupalla odottamassa.
Muutama tällaisia asianharrastaja on koolla yht´aikaa ja muikein ilmein kertoilevat seksiäkin kokeilleensa unelmansa kanssa. Ei kuulemma voi olla kokeilematta, kun tämä ihanuus on muutenkin niin täydellinen!
Nyt iltapäivälehti kertoi tarinaa kiinalaismiehestä, joka avioitui rakentamansa robotin kanssa. Kaksi kuukautta seurusteltuaan valmisteensa kanssa perinteisin kiinalaisten menojen mukaan pidettiin sermonioita. Viranomaiset eivät kuitenkaan ole liittoa viralliseksi tunnustaneet - mokomat, kun toinen on tehnyt kaikkensa väsyttyään jo 31- vuotiaana sukulaisten painostukseen ja uteluun naimisiin menosta. Kyllä siinä jo kuka tahansa lähtee robottivaimoa rakentelemaan. Saati sitten tekoälyinsinööri.
Kunhan nyt häähumusta toipuu, ehkä sitten jotain ruuvia kääntämällä saa vielä uusia kykyjä ilmi, entisten pienten taitojen llisäksi.
Tässähän on tietysti tilaustakin. Nainen ei liikaa puhu, eikä halua keskustella turhanpäiväisistä asioista. Pysytteleekin pääsääntöisesti nättinä vaakatasossa. Ei pahastu, vaikka joskus unohtuu lataus ja jää tököttämään pidemmäksikin aikaa paikoilleen.Tämä on samantapainen juttu kuin meillä tuo aina valmis kiuas...
Miten sitten jatkuu perhe-elämä, kun suku lähtee tivaamaan jälkikasvua? Hautooko tämä ihannenainen kenties munia (näin pääsiäistä lähestyttäessä) vai onnistuuko tekoälyinsinööri tässäkin ongelmassa ruuveja kiristelemään, jää nähtäväksi.
Aivan jokapojan unelmaahan en tässä päässyt kuvaamaan. Ehkä jotkut suomalaismiehet vielä tuovat vaimon matkatuliaisina etelästä, kaikista ei ole tekoälyinsinööreiksi, valitettavasti. Tai hyvä niin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti