Instagramin ihmeitä

Jossain mutkassa taisinkin kertoa olevani innokas Instragramin kuvien katsoja ja sinne niitä itsekin laittelen. Kaikenlaisia otoksia on tarjolla, paljon maailmalla asioita nähtävänä.
On kuitenkin joitain asioita, joita olen alkanut kummastella aikani kuluksi.

Mutta mitä sitten kuvataan?

Paras malli ja aina mukana oleva on minä itse-malli. 

Minä siellä ja minä täällä. Olen pannut merkille jopa miestenkin kuvaavan itseään kaiken keskipisteenä, vaikka paikalla olisi ollut muitakin henkilöitä... vaikka se kumppani kotosohvalta. ...itse olen kriittinen oman naamani kuvaamiseen...                              

Parasta keskittyä näihin lemmikkikuviin, ne ovat hellyyttäviä, oli ne edestä tahi takaa. Niitäkin riittää... mutta kun minulla ei ole edes lemmikkiä. Voi minua parkaa.  

Entäs sitten entisaikojen kuvaaminen! 

Muistatte varmaan jokaisessa suvussa ja tuttavapiirissä olleen kauhistuksen, joka kuvasi aina ja joka paikassa... sitten niitä eri tasoisia otoksia katseltiin paksuista albumeista kyläreissujen yhteydessä hartaudella. Olipa tietty joitain vauraampiakin kyläpaikkoja, joissa diakuvien napsuttelu oli yksi iltaisen seurustelun taustaääni. Niinhän se ehtoo hyvin kului. 

Siihen aikaan ei kuvien muokkaus ollut edes tätä kännykkäkuvien tasoa, joten kuva-alueelle jääneet kaljapullot, vanhat saappaat, pesua odottavat matot, lasten roinat, koiran järsimät luut... jne paljastuivat aikanaan kun haki mökkikuvat kehityksestä. Sitä ei aina osannut hätäpäissään rajata aluetta kun käsillä oleva tilanne oli niin ihku.

Vielä vanhemmissa otoksissa, joita suvustani löytyy, ei kuvattavilla juuri ole hymynhäivää kasvoillaan. Kuulemani mukaan nämä kiertävän valokuvaajan ottamat paksut pahviset kuvat edustivat taasen aikaa, jolloin tyhjännauramista piti vältellä. Toista se on nyt. Voisi kuvan lähettää vaikka nenä-kurkkulääkärille kitarisojen tarkistusta varten... 

Aina silloin tällöin vieläkin kuulen, että pitäisi noita kuvia järjestellä ja laitella kansioon... käsi pystyyn jos on kaikki päivättynä ja paikoillaan?? Ai, on siellä muutama...  minulla ei kyllä ole, mutta olen senkin asian huomannut, ettei niitä juurikaan katsella. Mikä lie syynä.                                                                                   

Luonnon ja etenkin kaikenlaisten eläinten kuvaaminen näyttää olevan tietyn joukon ominta aluetta. Itsekin pidän aiheesta ja koetan pysytellä maaseudulla jopa tästäkin syystä. Suosittuja aiheita ovat auringonnousu ja -lasku, varmaankin niissä olevien värien myötä. Se hetken värikäs välähdys, jonka itsekin koetan vangita kännykkääni laiturilla seistessä on aina sykähdyttävää... kuin taulu, jossa vaihtuu värit hetkittäin! Hienoilla kameroilla otetuissa kuvissa on enemmän mahdollisuuksia, joten tässä kohtaa kadehdin jo rajusti. (Vielä minäkin taidan sen oikean kameran hankkia!) 

Kuvasin jokin aika sitten valkohäntäpeuroja pihapiirissäni... kuvasta tykkäsi mm OIKEA metsästäjä, jonka galleria on täynnänsä listittyjä eläimiä. Vaikka tiedän ja olen nähnytkin näin maalaisena sen tapahtuvan, tuli surullinen olo asiasta. Tätähän se elämä on näillä otuksilla odotettavanaan.

Yksi julkaisemieni kuvien tykkääjistä oli upealta kreikkalaiselta saarelta oleva "papanovits", jonka galleria koostui omista kasvokuvista... edestä, takaa, siitä kulmasta ja tästä asennosta otettuja.. pärstää riitti. Eipä silti, ei siinä silmä sairastanut. Komeahan tuo adonis oli, liekö sitten myyntikuvia olleet? Ei näin vanha voi tietää... Eipä iskeneet makuuni, täytynee todeta. Tuli vaan jotenkin kiusaantunut olo.  

Tyttösten kuvat ovat myös jokseenkin samasta muotista otettuja, imetään hieman poskia lommoon etuviistossa, silmät tuon kuvan "daltonin" malliin anovat ja vaalennettu tai harmaaksi värjätty tukka pitkin poskia... ei tiedä kuka pirkkomirkku siinä onkaan...kaikki toistensa kopioita.  

Sitten on nämä "kalastelijat", joiten tarkoitus on saada seuraajia mahdollisimman paljon. Klikataan seuraamispalkkia, mikäli et vartissa lähde seuraamaan, olet ulkona. Seuraamiset päättyvät siihen. Tämä sielujen kalastelu näyttää olevan muotia "näissä piireissä". Kyse ei ole siis siitä, että oikeasti pitäisit näkemistäsi kuvista tai mahdollisesti kuvan ottaja olisi jotenkin miellyttävä tyyppi. Tätä asiaa en jaksa olla hämmästelemättä.

Toisten kuvien matkimiset ovat kait siellä myös... vai olisiko se idean jalostamista sittenkin??

Ei voi kuin hämmästellä... ja siinähän se aika kuluu!