Luokalta toiselle siirtyy lukutaidottomia oppilaita, joiden päivä sitten täyttyykin erilaisesta häiriköinnistä kun ei muuta osata. Vaikeus seurata opetusta, osallistua ja olla muiden parissa purkautuu kaikenlaiseen omaan pikku ja isompaan puuhasteluun, missä ei sitten järkikulta omistajaansa paljoa puhuttele.
Pisa-tutkimuksen mukaan heikosti pojista lukee 16% ja tytöistä 7%, tätä tukee tämä oma, pieni empiirinen kokemuksenikin lapsenlapsien kertomana. Pojat häiriköivät luokassa, turhautuneina ja osaamattomina...
Lukutaito kehittyy vain ja ainoastaan lukemalla ja sillä on oma yhteytensä kirjoittamiseen, miten tähän on tultu? Edelleenkin kummastelen, miksi lasta ei voi jättää luokalleen, jos lukeminen ei ole hallussa!
Tänä päivänähän lukemisesta on tullut yhä enemmän kuvaan perustuvaa. Varmaankin osa syynä on mediankäyttö, erilaiset puhelimet sun muut, joissa pärjää lukutaidottomanakin katselemalla vaan niitä kuvakkeita.
Sanovat nuo minua viisaammat, että joka kymmenes aikuinen kuuluu tänä päivänä jo heikkoihin lukijoihin! Huolestuttavaa ja surullista, yhdessä sekä erikseen.
Näiden henkilöiden on vaikea selvitä arjestaan ja heitä on peräti 370 000!!! (HäSa 24.01.18)
Kuulin jonkinlaista urbaanilegendaa siitä, että opettajat eivät uskaltaisi jättää oppilaita luokalleen pelätessään lasten vanhempien reaktioita. Tuppaavat kuulemma tulemaan kotiin saakka haukkumaan kansankynttilää omaan pikku muruseensa kohdistuneesta sortotoimesta. Eli siitä, että kyseinen mukula on lukutaidoton ja häntä pitäisi vielä jollain tavalla suojella tältä vajeelta.
Onko tämä yleinen tieto siitä, ettei lapsosia saa laittaa ruotuun missään maakunnassa? Eikö nykyään ketään jätetä luokalleen, eikö kukaan saa ehtoja ja onko ns. apukoulut autuaasti peruttu?!!
Vuosi toisensa jälkeen nämä kupeitten hedelmät siirtyvät eteenpäin osaamatta meidän rakasta kieltämme niin, että pärjäisivät arjessa ja myöhemmin kykenisivät etenemään opinnoissaan. He ovat lukutaidotonta massaa, joiden pääasiallinen tehtävä on sitten luokalta toiselle häiriköidä ja tuottaa harmia niin opettajille kuin ikätovereilleen. Kenen on syy?
Pakkoruotsista puhuminen taitaa olla hevonpaskaa tässä tilanteessa?
Minä en vaan ymmärrä.
Realiteetteja:
VastaaPoistaPääkaupunkiseudun kouluissa maahanmuuttajataustaisia on n. 20% ikäluokasta ja määrä kasvaa. Moni ei opi sujuvaa suomea kouluaikana.
Poikien lukutaito on heikompi mutta tekniikassa pojat ovat selvästi edellä. Kouluosaaminen on kapea siivu kykyprofiilista.
Nimenomaan pakkoruotsin tunnit alakoulusta yliopistoon olisi helpointa vaihtaa lisättyyn luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun suomessa ja englannissa.
Realiteetteja:
VastaaPoistaPääkaupunkiseudun kouluissa maahanmuuttajataustaisia on n. 20% ikäluokasta ja määrä kasvaa. Moni ei opi sujuvaa suomea kouluaikana.
Poikien lukutaito on heikompi mutta tekniikassa pojat ovat selvästi edellä. Kouluosaaminen on kapea siivu kykyprofiilista.
Nimenomaan pakkoruotsin tunnit alakoulusta yliopistoon olisi helpointa vaihtaa lisättyyn luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun suomessa ja englannissa.
Kiitos kommentistasi ja realiteeteistasi. Omassa kirjoituksessani olevat lukutaidottomat esimerkit olivat lapsenlasten mukaan umpisuomalaisista perheista. Siksi en voikaan asiaa ymmärtää. Maahanmuuttajattaustaiset lapset ovat sitten kokonaan toinen juttu.
VastaaPoistaErittäin hyvä asia olisi tuo mainitsemasi vaihtomahdollisuus! Hyvä idea!