lauantai 30. tammikuuta 2016

Lauantain asioita

Lauantait olivat joskus kuuluisia siivouspäiviä minun kotonani. Meillä vietiin ulos kaikki mikä ovesta sopi ja mattoja hakattiin vihan vimmalla. Toisaalta, mikäs sen ihanampaa olikaan kuin mennä tuuletettujen puhtaitten petivaatteiden väliin lauantaina koko kodin tuoksuessa  raikkaalle. Pakkaspäivänä ryijyn tuuletuksetkin osaan ja teen vielä itsekin saatujen oppien mukaan.
Olin 15-kesäisenä kesätyössä mm.  siivoamassa Suomen kasarmin sotilaskodissa, jossa juuriharjalla pestiin kertaviikkoisesti puolipanelit mäntysuopavedellä. Harjasimme nuoret plikat posket punaisina tupakan pinttämiä seiniä. Emme edes uskaltaneet ajatella lintsaavamme millään tavoin ja nuoruuden voimallahan sitä jaksoimme. Tällä järjellä ajatellen, eipä ne satavuotiaat seinät siitä hinkkaamisesta juuri parantuneet - mutta kyllähän se tuoksu voitti tupakan käryn!

Siivousmetodit ja siivoustarvikkeet ovat muuttuneet vuosien varrella kovin, nyt ne vaan räjäyttävät lian pois, tai mikä parempi: vetävät puolensa kaikkea törkyä - kuten oheisen mainoksen pesuaine rasvaa!! Magneetin tavoin... eipä ole mainosta laatinut pikkumies varmaankaan koskaan, ikinä, milloinkaan joutunut kotona siivoilemaan. Magneetilla ja rasvalla on aika vähän tekemistä keskenään, mielestäni.  



Minullapa on hyvin tarkkasilmäinen avustaja käytössäni, joten näitä kuvahelmiä vielä jaan toistekin. Kiitos hänelle!. 

Olen tässä lauantain innostamana ja aiemmin tekemäni päätöksen mukaan päättänyt opetella tekemään ruisleipää, oikein hapatettua ja hiivatonta, ilman vehnäjauhoja. Kokeilu edistyy, ohjeitahan on netti turvoksissa, mutta haluan kuitenkin tehdä itselleni uskolliseen tyyliin sen omanlaisekseni. Tänään olen herätellyt juurta, jonka tein aivan alusta saakka itse. Huomenna on sitten leivontapäivä luvassa. Sunnuntaista huolimatta. 
Huomenna meillä on mahtava tuoksu ja se on melkeinpä parasta...

Toinen asia, jonka tässä jokin aika sitten päätin, oli villasukkien teon opettelu. Meillä suvussa mummut ja mammat kutoivat kilpatahtia, mutta nyt kun heillä ikä ja kyvyt ovat rajalliset, ajattelin, että enköhän minäkin saa sukat aikaiseksi. Olen tehnyt paljon käsitöitä, mutta sukkien kutominen on jäänyt. Olipa urakka, nämä ensimmäiset. Onneksi oli netti ja siellä sukankudontavideo. Varsinainen opetus-TV, mutta tulosta tuli.  Enkä hermostunut kertaakaan. 

Pitääpä jossain mutkassa jakaa katseltavaksi leipä- ja sukkaosastokin, ohessa yksi torkkupeitto, jonka tein loppuvuodesta. Mukavan leppoisaa viikonloppua teillekin!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti