Outoja juttuja...

... tulee aina välillä ilmi. mistä kukin on kiinnostunut tai mitä hauskaksi väitetään. 
Tässä toipilaana ollessani olen lukemisen ohella keskittynyt katselemaan TV:stä "ihan mitä sieltä tulee" - asenteella. Kyllä minä kohta tätä asennettani muutan, ellei anti ala parantumaan. 
Hauskaksi sanotuissa kotivideoissa keskittyvät esittämään erilaisten porukoitten kännipäissä tekemiin urotekoihin, joissa saavutukseksi lasketaan pöydällä tanssimiset mahalaskuineen. Toinen huomattavaa tilaa saavat koosteet esittelevät miespuolisten sankareitten jalkoväleihin osuvien iskujen tai kolautusten määriä ja jokaisessa videossa on ammattikikattajanainen antamassa tapahtuneelle autenttista saundia. Voi ...!

Olen hoitajataustani kautta säikähtänyt, olenko ollut todistamassa jonkun hengenlähtöä tämän hauskuuden kanssa vai ovatko kaikki osallistujat edelleen hiippakunnissaan läsnä?
Ehkä sitä jokaisen pihapiirin nurkilta voisi jonkin videon saada aikaiseksi, ainakin aiemmilta nuoruusvuosilta, mutta kaikkien seula tapahtumien jakamiseen ei ole näin löyhä. 

Suurin harmi meillä täällä kotiraadissa oli kameran puuttuminen sinä vuonna kun ystävämme Voitto (nimeä viilattu) haukkui naapurin koiran seisomaan sohvan selkänojalle. Siinä olisi ollut saavutusta jaettavaksi! Voitto oli mustapartainen mies, iso kaveri. Vastassa oli Turre (nimi muutettu). Turre oli nuoruuden intoinen tiejyrän ja karjalan karhukoiran risteymä. Turre oli päättänyt ottaa tulijalta luonnon pois, istua nyt ilman lupaa meidän sohvallemme. Voitto sen sijaan päätti, ettei se nyt noin mene. Alkoi murahtelu ja tuijotus - puolin ja toisin. Lopputulema oli se, että Voitto otti eräpisteet, Turre seisoi kynsiensä varassa sohvan selkänojalla ja uikutti tilaansa. Häviö!


Näkisitpä ilmeesi - kuvastoon olisi saanut minusta lapsena hyvän kuvan tämän esineen myötä. Tämä pikkuinen suolasirotin on aikamoisen vanha, se oli mummulan hyllyllä nukkumakamarissani. Eikä siihen saanut koskea. Omituinen lapsen naama suu ammollaan, porukolli? Yritin väännellä suutani noin pyöreäksi, ammollaan olevaksi. Jaa, miksi? Kunhan vaan itseäni viihdytin, huvinsa kullakin. 

Löytäisikö joku tälle sirottimelle nimeä tai jotain historiaa? Minulla on se tallella täysin ehjänä edelleen. Kuka tällaistakin haluaa kattauksessaan katsella??