Hyvin meni pyhät suklaata syödessä ja tulipa taas tehtyä monenlaisia suunnitelmia kevään kantturoille.
Parin vuoden kuluttua olin nyhtää penkistä rikkaruohona pari itusta, se oli sitten lykännyt aikansa kuluksi uutta alkua ilokseni.
Päättelin silloisen viljelykokemukseni perusteella kyseessä olevan erittäin hankalasti siementä tekevän kasvin. Nyt kun puskani ovat elinvoimaisia, tulee siementäkin roppakaupalla. Toivottavasti niiden itävyys on lahjoituksina eteenpäin menneillä onnistunut... Hauskan näköinen kasvi, värikkäine lehtineen. Mistä sitten tuntee puutarhaystävän? Varmasti siitä, että Havu-Joulussakin joulukorttiostoksilla saa pussillinen kärhönsiemeniä aivan ventovieraalta henkilöltä keskustelun päätteeksi!
Puutarhalehtii mainosti yrttihyllystä löytyvän nokkostakin smoothien aineeksi... oi, veikkonen! Minulta löytyy kevään korvilla kasvustoa vaikka kuinka. Saa tulla kaivamaan, eikä maksa mitään. Keitänpä pullakahveetkin sille, joka vie muutaman nokkosneliön mennessään. Siitä sitä terveysjuoman raaka-ainetta saa halukkaat vaikka millä mitalla...
Tämä isolehtinen komistus kuvassa on kiivi. Tavallinen kaupan hedelmästä siemenviljelyn kautta tullut kiivi voi hyvin, talvella tosin maalla sisätiloissa. Leikkasin sen n. metriseksi. Olipa kasvattanut pisimmillään kolmimetriset huiskaleet. Nyt vaan jännitän, onko hän tyttö vai poikapuolinen, eli tarvitseeko hedelmän tekoon kaveria... ja vaikkei hedelmöisikään, onpahan jännä kaveri seurata miten kasvu etenee. Tällä hetkellä yritän kertoa, että on lepohetki, mutta on kuitenkin pukannut juurelleen pienen poikasen.
Ensi viikolla on kuulemma lunta ja pakkasta tulossa, se hieman hyydyttää vielä puutarhasuunnittelun intoa. Mutta katsellaan kuvia...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti