No, ainahan sitä voisi laittaa maskarat kuntoon, vaikka olisikin olleet huussitalkoot takana tai ilta leirinuotiolla. Näillä kymmenillä ei enää niinkään huoleta tuo "mitä tästä joku sanoo"... ollaanpa vaan urpona valokuvissa.Mitäs ottivat kuvan niin tyhmästä kulmasta, minullahan on tuo vasen puoli niin kuvauksellinen! Vai, olikos se oikea....
Olenko kipinänä hiipuvassa hiilloksessa, suvussa, joista ei juuri mitään kuule. Tai työryhmässä jäsenenä - olenko merkityksellinen?
Millainen onkaan henkilöbrändini? Tämä selviää varmasti kyselessäni asiaa lähipiiristä, työkavereilta tai tutuimmilta. Saattaa olla, ettei vastaukset ole aina korvaan sopivia, mutta ne joka tapauksessa ovat brändini tunnukset - halusin tai en.
Olisiko brändini sellainen, että sen avulla saattaisi käydä kaupaksi kahvit ja vessapaperit? No, edes jokunen tomaatintaimi? Eipä taida onnistua, en ole TV:stä tuttu.
Mitkä olisivatkaan omat myyntivalttini - verrattuna julkkisten valtteihin?
Mieleni saattaa toimia osin kauko-ohjauksellakin. Mikä onkaan muiden mielipiteiden vaikutus toimintaani? Ohjailevatko he minun toimiani?? Lähdenko muuttamaan itseäni siinä toivossa, että muuttuisin mielenkiintoisemmaksi tyypiksi?
Toivoisin kyllä, että joku sanoisi minun olevan kuin se kuuluisa "tulitikku-Liisa", joka saa tulitikunkin juurtumaan puutarhassaan... tyyppi, joka on sitkeä ja uurastaa asiansa puolesta, näyttää kuvissa kaamealta - mutta on ystävällinen lapsille ja vanhuksille.
Luonto ottaa kaiken takaisin, laitoitpa mitä voidetta hyvänsä, horsmikko, vatukko ja juolavehnä valtaavat alan... eikä mun tarvitse olla uskomushoidon asiantuntija. (itseväitellyt)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti