perjantai 29. syyskuuta 2017

On se säitä pidellyt

Meillä täällä maalla on ollut viime aikoina sellainen aviokriisi, ettei paremmasta tietoa! Ulkoilmaakin on piisannut toiselle meistä - ja voin sanoa, etten se minä ole. Miehestäni tuli hetkeksi Katto Kassinen!!

Tämä meidän rauhallinen iltahetkemme alkoi muuttumaan päivä päivältä yhä villimmäksi touhuksi. Minä istun puhelin kourassa/korvalla tiukasti - ja kerron katolla olevalle siipalleni näkyykö kuva, eli ei. 




Mies kapusi oravan tavoin katolle sen seitsemäntoista kertaa... ja jos kaikki kirosanat pois suljetaan, eipä tuo mitään puhellut! 
Oli ostettu vahvistinta ja nippeliä, käännetty haravaa Tammelaan, oli  käännetty Lahteen. Molempia antenneja erikseen ja yht´aikaa...irrotettu ja kiinnitetty. Mikäpä tuloksena?



Se oli aivan sama... hetken näkyi kaikki oivallisen hyvin, sitten ei tiennyt mikä on kenenkin naama, ei erottanut huutokauppakeisaria Der Altesta. Ja se oli sitten iso juttu. Minä nimittäin pidän saksalaissarjoista...
Väpinää ja säpinää... ei auttanut kansanlaulukaan. Välillä pimeää kuin faaraon haudassa. 

Mies yritti miellyttää minua, saada vaimokullalle näkyviin lempiohjelmia. Mutta mikä riivattu siinä oli (emme vielä silloin tienneet...) että 19.28 näkyi TV:n kuva varsin mallikkaasti, mutta eipä enää 19.30, jolloin kuvittelin katsovani lemppariani. Salaliittoteorioitakin alkoi syntymään...
Ei kun ukko taas katolle veivaamaan...
Ilta läheni klo 21.00, jolloin oli tulossa miehelle katsottavaa. Ei katsellut hänkään ohjelmiaan, katseli sen sijaan  hanhien muuttolentoa talon katolta. Paljon oli kuulemma lintuja liikkeellä...Sen seitsemännentoista kerran.Hiukan kyllä minua kylmäsi tuo ukko krocksit jalassa siellä hämärissä/pimeässä kiipeilemässä. 
Kai se Luojakin meitä sääli, kun antoi nyt miehelle turvaansa?




Oli se vaan sellaista menoa, etten muista näinä vuosina täällä sellaista eläneeni. Sitten yht´äkkiä selitys löytyikin netistä. Pitkiä radiosignaaleja ja vaikka mitä helkkaria... kaikki paranee, kunhan saadaan maahan jälleen matalapainetta. Kiitos ja ylistys! 
Radiosää kaiken takana. On se säitä pidellytkin. 
Eihän sitä nyt kahta hyvää köyhälle, TV:n katselua illalla ja päivällä lämmintä syyssäätä ulkoiluun. 

Kaupunkikodissa tottui kaapelimaailmaan. Kaikki toimi, jos muisti laskunsa maksaa. Täällä maalla tuulet ja kaikenlaiset muutkin ukkoset kiusaavat toisinaan. Tällainen antenniveivaus oli mielestäni silloin pop kun pirukin kulki vielä polvihousuissa... muttamutta nykypäivänä... täällä TV-ohjelman katseltavuus radiosään aikana oli kuin Halleyn komeetan kulku: viipyy hetken, näkyy harvoin. 
Tuntuupa hassulta lukea juttua tuosta TV:n pimenemisestä suurella alueella suomenniemeä. Kuuhunkin lennetään, mutta TV:n katselu pysyy arvoituksena.

Olisipa jääkiekkoaika käsillä, uskoisin tilanteen korjautuvan vauhdilla! Silloin löytyisi voittaja radiosäällekin ja signaalit lyhenisivät ennen alkuaan. 










Ei kommentteja:

Lähetä kommentti