perjantai 21. heinäkuuta 2017

Pieruhuumoria...

Joskus se naurattaa enemmän joskus vähemmän, se pieruhuumori nimittäin...


Ihminen on kuulemma kuin leipäpussi, sulkijasta näkyy parasta ennen päivä...

Tähän alkuun ikäänkuin mielenkiinnon sytyttäjäksi kerron teille arvoituksen, johon vastauksen löydätte sitten tekstin lopusta - ellette sitä mahdollisesti jo tiedä entuudestaan ... tiedätte,  mikäli jaksatte sinne viimeisille riveille kanssani kulkea.

"Mies tuli niitylle reppu selässä ja kuoli." Tässä tarinan aloitus. Miten tuossa noin kävi? Miksi mies kuoli? Oliko reppu merkityksellinen? Tappoiko hänet pershäiriöinen sonni? Vai mitä kävi...
No, tuumikaas tätä tovi.




Viime päivinä oli lehdissä tarinaa siitä, kuinka joku matkustaja päästi lentokoneessa sellaisen kuningaspierun, että se ylitti oikein uutisotsikot! Raportoitiin päänsärkyä, huonovointisuutta ja yleistä mielenpahoitusta. Kone piti tyhjentää matkustajista ja näinhän se syy selvisi ihmisen tekosiksi. Ei ollut itse koneessa vikaa...




Maalla kasvaneena sitä jotenkin tottui kaikenlaisiin lemahduksiin ja käryihinkin... välillä niitä oli enempi, välillä vähempi. Hoitotyövuosienkin aikana niitä käryjä ja paukkuja tuli haisteltua vaikkei ne nyt suurta huumoria sytyttäneetkään. Olisihan se kumma, jos se pää ei toimisi, silloihan se vika on jossain!

Pienen lapsen tuotos on selkeästi kakka. Aikuisella se on paska. Suomeksi sanottuna. Vitseissä ja tarinoissakin juttujen taso on noilla määreillä.

Tuota lentokoneessa sattunutta paukkua ja sen tuottamaa kaaosta en voinut nauramatta ohittaa! Jopas tuli pöhinää asiasta. Että oikein pääkipuakin se aiheutti... en muista lukeneeni mistään oppikirjasta ulosteen hajun aiheuttavan pään särkyä... herkkää on kansa. Katsotaan vaikka millaista tosiTV:tä, syödään susit ja ketut, maailmalla on omat hajunsa... sitten tämä tilanne, jonka tietää kohta menevän ohi aiheuttaa uutisoinnin päivälehtiin. Voihan p. 


TV:ssä on jatkuvasti mainoksia pikkuhousunsuojista, vaipoista ja vaikka mistä ... muistanpa kuinka eräs hoidettavani sanoi katsellessaan päivähuoneen TV:ssä lentävistä siivekkäistä siteistä tuollaisten mainosten olevan "noloja". No, varmaan ovatkin, katsojan iän huomioiden. Ennen asioita hoidettiin huomaamattomasti ja hienotunteisesti. Se lentokoneessa sattunut kuningaspierukin olisi imaistu vaikka väkisin sisäänpäin. Ei olisi tullut kuuloonkaan, että ...


Kainalopierun opettaminen poikalapsille tuntui olevan yhdessä vaiheessa muotia kuten pierutyynyt, joilla sai suvun täti-ihmiset kalpenemaan. Nyt ei niistä havaintoa, eipä silti, että kaipaisin :)



... ja nyt sitten siihen mieheen, joka tuli niitylle reppu selässä ja kuoli.

(Vähän innostuneena tuosta lentokoneteemasta... )

Hän putosi siis lentokoneesta ja laskuvarjon sijaan hänellä oli selkäreppu. Liekö pieraissut siellä hänkin, poloinen?


Kaikenlaista, eikös vaan!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti