Ikä on vain numeroita ja muita toivotuksia

Olen vannoutunut puhelintoivekonserttien kuuntelija. Minusta on rentouttavaa perjantai-iltaisin tehdä askareita, iltapalaa ym kuunnellen kaikenlaista musiikkia, kaikenlaisia toivotuksia.  Lauantaiaamuisin on sitten oma lukunsa synttärionnittelijat, jotka kilvan koettavat keksiä sankareille osuvimpia juttuja. Nyt kun alueellista toivekonserttia ei ole, puuttuvat ne "paljon onneevaavaan" - laulajat. Ennen täällä meidän radiossamme laulettiin vuoden aikana lähes kaikki Ypäjän pitäjän naapurit ja tiedettiin Sappeen jäätilanne (vaikkei kysyttykään) toivotuksia sai myös lotat ja veteraanit aina samalta eläkeläiseltä. 

Oleellista kaikessa tuntuu kuitenkin olevan, että vuosia täyttävän ikä täytyy kertoa tässä yhteydesssä sekä vakuutella, "ettet ole päivääkään vanhemman näköinen",  "ikäistäsi nuoremmalta näytät". 
Hittoja kanssa. Uskoisin, että senioriväki ainakin tietää ikääntymisen merkityksen, toki nuorempi väkikin omalta osaltaan. Se tuo nuorisolle valtaa ja vapautta. Ne ikään liittyvät numerot. 

Usein mietinkin, miksi ne vuodet pitää julistaa näissä ohjelmissa. Eikö riitä, että kyseinen päivänsankari täyttää vuosia? Varmasti sekä takuulla hän itse tietää niiden todellisen määrän... ja jos nyt on niin ettei tiedä/muista, onko sillä sitten jotain väliä?? ... ehkei sankari olisikaan halunnut asiaa julkistettavan. Toiseenkin suuntaan toivotellaan: tulkaa veikkoset juhlimaan - juhlat ovat tosin Pattajalla allasbaarissa. Tarjoan drinksut paikalle tuleville. 

Entä sitten se ikinuoruus, jota toivottelijoiden pitää vakuuttaa? Tokihan siinä välit poikki menisi, jos tulisi sanottua, että kylläpä nyt on elämä kohdellut huonosti  kun on mätkäissyt ryppyjä parin vuoden annoksissa kerrallaan. Kepeästi sulla nousee kinttu, vaikka todellisuudessa kuskin penkillekin könyäminen on noinkin vaivalloista...äitikö sinutkin aamulla puki?

Muistanpa, oliko sitten vitsintynkä aikoinaan se lopullinen lausahdus, jonka joku Jalmari itselleen halusi:
- aisa katkes, kärryt kaatui. 
Jalmarille rauha saapui.

Toivotushan tuokin. 

Pikaista paranemista toivottelin aiemmin Herkolle, kissaterapeutillemme,  sydämeni oli aivan syrjällään ennusteesta johtuen. Katti on kuitenkin toipumassa kettuansan jäljiltä ja tervehti meitä hyvinkin lämpöisesti vierailukäynnillämme. Ne kuuluisat kissan yhdeksän henkeä! Tässä kyllä tuli yksi käytettyä, etten sanoisi jopa puolitoista. 
Vielä menee aikaa ennenkuin Herkko saa siirtyä pihapiireihin. Ukki nauttii lämmöstä ja läheisyydestä kehruupolkan säestyksellä. 

Juttelin niistä käsityöharrastuksistani, kuvassa on nähtävissä patalapun malli. 

Jospa käppänäperheeseen joululahjatoivotuksiin liittäisin? 

                            Teille kaikille toivottelen oikein rentouttavaa viikonloppua!