Naisen käsilaukku

Vaihdattekos usein laukkua? Minulla on tapana kiintyä johonkin laukkuun ja pidän sitä pitkään. Sitten vaihtopäivänä koenkin usein yllätyksiä.... kaikenlaista sitä kerääkin!

Espanjalainen Papa Noel vaimoineen toi minulle aivan ihanan laukun, jossa on vielä erillinen käsilaukku sisällä! Ihanaihanaihana!! 

Siitähän alkoi sitten tyhjennysoperaatio ja kertyneiden tavaroiden kummastelu... olen ilmiömäisen hyvä siinä(kin). 

Jokaisella naisella tulee olla laukussaan hakaneuloja, sen opetti minulle aikoinaan isoäitini. Hakaneuloilla paikataan monta revennyttä tai katkennutta olkainta, laitetaan sepalusvetskari kiinni tai mukuloitten tumput paikoilleen. Kyllä on ollutkin ohjeesta hyötyä, tikkujakin sormista olen kaivellut hakaneulalla. Niin, ja laastaria. 

Keskustelimme naisporukassa pyhinä laukkujemme sisällöistä ihanuuttani esitellessäni. Eri-ikäisillä erilaisia juttuja. Toisella oli työkassi erikseen, johon piti mahtua kaikenlaista työsälääkin. Muistan sellaisen olleen itsellänikin aikoinaan, roolinmukaista! Yhdellä oli ollut aikoinaan vaippoja, tutteja ja lapsentavaraa... eikä mitään naisellista hömppää kuulemma. Nyt pursuilee aivan muita juttuja. No, äitien kassithan kätkevät koko pienen maailman, jos niin tarvitaan. Miehet vaan luulivat salkuissaan raahaavansa sellasta mukanaan, pientä oli näitten rinnalla. Yksi oli taas se järkevä, jolla kaikki pysyivät lokeroissaan, eikä mikään koskaan ikinä ollut hukassa....

Minä olen hyvä kätkemään huulipunia kassieni uumeniin ja ostamaan uusia tilalle. Samanmerkkistä ja väristä saattaa sitten olla kolmekin kappaletta... onpa mistä valita. Komea rivistöhän siitä taasen kertyi...

Ainahan voisi ostaa myös laukkuihin sopivia kenkiä...

Makunsa kullakin?

Mieheni aikoinaan lausahti ääneen, että laukustani löytyy kaikkea muuta, mutta ei ruskeita  kirjekuoria ... höh... eipä ollut valkoisiakaan tarjolla, vaan paljon kaikkea muuta.

Talletan aina kaikenlaisia klemmareita, kuminauhalenkkejä post it-vihkosia, kyniä jne... kun ei voi tietää koska tarvitsee. (Vai tarvitseeko?)

Kolikkojakin kertyy, vaikka kuinka vähän maksankin riihikuivalla rahalla. Pikkupussi pullistelee ja äkkiä siellä onkin useampi kymppi! Ohhhohh!!

Muovikassihan pitää aina olla varalla, nyt tosin sellainen kuitukankainen kevytversio... koskaan ei tiedä mitä tulee ostettua... on kiva sujauttaa ostos sellaiseen pussukkaan. Ei suhise, eikä kahise. Ei myöskään mene rikki kuten muoviset versiot nykyään.

No, nyt sitten aloitetaan uuteen kassiin tavaran keruu. Vain yksi huulipuna pääsi mukaan, vaan annas katsoa ajan kanssa.