Mitäs sitten keräät, kun posti ei kirjeitä tuo?

Ei tiedä kännykkäkansa siitä autuudesta, mikä odotti aikoinaan kirjeen odottelijaa! Se hiipivä jännitys siitä tuleeko minulle tänään kirjettä tahi kortti. Kirjettä juuri Häneltä - tietenkin.

(Kuvassa eräs painonvartijoistani. Hän ilmoitti syövänsä kaiken mitä olen lautaselleni ottanut. Näin pysyisin mitoissani!)

Ensipäiväkuorien kerääminen ja erikoisleimausten metsästäminen aikoinaan, mitä siitä tietää tekstiviestiensä lumoissa oleva - ei mitään. Mitä sitten voisi kansioon talletellakaan muiden ihailtavaksi, ei ainakaan noita viestejä. 

Postilaatikko sijaitsi mummulassa maaseudulla viettämieni jaksojen aikana erään maalaistalon aitan päädyssä. Siihen kylän yhteiseen laatikkoon tuli useamman talon ja mökin postit.Siinä sitten ne uteliaimmat ehtivät lukea korteista lähettäjät kuten myös sen postin lanseeraman postikortin, johon mahtui lyhyt ja seikkaperäinen viesti jostakin akuutista asiasta. Ilmankos kylällä aina joku "oli jostakin kuullut, että sekin sitä ja tätä... Välillä me nuoret ilkiöt lähetimme syöttikortteja, jotta saisimme nähdä miten kulovalkea leviää mäellä. Totta kuin rotta, juttuhan lensi. Me olimme tehtyyn hommaan oikein  tyytyväisiä.  

Tein suursiivousta korttiaarteissani. Voi taivas!! ... vuosikymmenten aarteet, mitä näille kaikille tekisin?

Siinä meni hetki jos toinenkin ... aikaa vei selailu ja yleinen tuijottelu. Pääsiäisetkin olivat korttimuistamisen aiheina aikonaan. Joulut ja kaikki mahdolliset henkilökohtaiset merkkipäivät. Työssä ansioituminen ja työpaikan vaihtaminen, niitäkin tapauksia kortilla muistettiin.

Kauniita ovat ja rahaa näihinkin jokunen lantti on mennyt lähettäjiltä. Ensipäiväkuoret toki oli omaa keksintöäni ja maksettavaa. 

Tuo erikoisleimauskin vaati aikoinaan intoa. Sanomalehteä piti tarkkaan katsoa. Siinä ilmoitettiin aina postitoimisto, johon joku merkittävä erikoisleimaus oli järjestettynä. Sitten vaan kuori omalla nimellä, osoitteella ja postimerkillä sinne. Jonkin ajan kuluttua tupsahti laatikkoon taas uusi keräilyihanuus. Että tätä rataa... vuosikymmenet. 

Posti harventaa kirjepostin jakoa. Eipä vaikuta uutinen minuun mitenkään. Harvakseltaanhan he nytkin jakavat. Jakoa ei ole joka päivä enää ollut pitkään aikaan. Osan laskuista saamme aamulla sanomalehden jaon yhteydessä. Mitä tällä postilaitoksella nyt on virkaa enää? Voisiko sen vähäisen lähetysten jakamisen hoitaa joku firma varmasti ajallaan. Eikä niin, kuten täällä maalla tapahtuu. Jakoreitti saa jäädä kesken, mikäli työpäivä näyttää lähestyvän loppuaan... sellaista se on nyt. Toista oli elämä ennen. Mummolasta löytämäni kortti, jossa takana oli viesti: "Tulkaa tänään kuuden autolle kassia vastaan"... aamulla oli postiin laitettu...